Aragonia
Wikipedia
Pääkaupunki | Zaragoza | ||
Virallinen kieli | espanja | ||
Pinta-ala – Yhteensä – % Espanjasta | Sijalla 4 47 719 km² 9,4 | ||
Väkiluku – Yhteensä (2005) – % Espanjasta – Väestötiheys | Sijalla 11 1 269 027 2,9 26,18/km² | ||
Itsehallinto | 16. elokuuta 1982 | ||
Aluetunnus | AR | ||
Edustus parlamentissa – Edustajainhuone – Senaatti | 13 paikkaa 12 paikkaa | ||
Aluehallituksen puheenjohtaja | Marcelino Iglesias Ricou (PSOE) | ||
Gobierno de Aragón |
Aragonia (esp. Aragón) on yksi Espanjan 17 itsehallintoalueesta. Sen rajanaapurit ovat pohjoisessa Ranska, idässä Katalonia, etelässä Valencia ja lännessä Kastilia-La Mancha, La Rioja ja Navarra. Aragoniaan kuuluvat Zaragozan, Huescan ja Teruelin maakunnat. Ne on edelleen jaettu 33 piiriin (comarca).
Espanjan lisäksi Aragoniassa puhutaan aragonian kieltä joillain alueilla Pyreneiden laaksoissa ja katalaania Katalonian rajaseuduilla.
Historia
Aragonia oli Ranskan läänitysmaa (Jaca), itse julistettu kuningaskunta, joka yhdistettiin Pamplonan kuningaskuntaan (myöhemmin Navarra) 925. Aragonian kuningaskunta perustettiin uudelleen 1035 ja se kesti vuoteen 1707. Aragonian kuninkaat hallitsivat myös Kataloniaa, ja myöhemmin Baleaareja, Valenciaa, Sisiliaa, Napolia ja Sardiniaa.
Aragonian kuninkaat käyttivät myös Valencian ja Mallorcan kuninkaan, Barcelonan kreivin, Montpellierin lääninherran, sekä Ateenan ja Neopatrian herttuan arvonimiä. Arvonimet vaihtelivat sitä mukaa kun alueita valloitettiin, menetettiin tai jaettiin jälkeläisille.
Kastilia ja Aragonia yhdistyivät 1479 avioliiton kautta personaaliunioniin ja Espanja luotiin tosiasiallisesti 1516 ja virallisesti 1707.
Andalusia | Aragonia | Asturia | Baleaarit | Baskimaa | Extremadura | Galicia | Kanariansaaret | Kantabria | Kastilia- La Mancha | Kastilia ja León | Katalonia | Madrid | Murcia | Navarra | La Rioja | Valencia
.