Kuu
Wikipedia
| Löytäminen | |||
| Löytäjät | – | ||
| Löytöaika | Muinainen | ||
| Kiertoradan ominaisuudet | |||
| Planeetta | Maa | ||
| Keskietäisyys | 384 400 km | ||
| Eksentrisyys | 0,0549 | ||
| Kiertoaika | 27 d 7 h 43,7 min | ||
| Inklinaatio | 5,1454° | ||
| Fyysiset ominaisuudet | |||
| Päiväntasaajan halkaisija | 3 474,8 km | ||
| Pinta-ala | 38 000 000 km² | ||
| Massa | 7,347673×1022 kg 0,0123 Maan massaa | ||
| Keskitiheys | 3,344 g/cm³ | ||
| Painovoima pinnalla | 1,622 m/s² | ||
| Pakonopeus pinnalla | 2.38 km/s km/s | ||
| Pyörähdysaika | 27 d 7 h 43,7 min | ||
| Akselin kaltevuus | 1,5424° | ||
| Albedo | 0,12 | ||
| Pinnan lämpötila | alin: 40 K (−233 °C) keski: 250 K (−23 °C) ylin: 396 K (123 °C) | ||
| Kaasukehän ominaisuudet | |||
| Kaasunpaine | 3 × 10−13 kPa | ||
| Koostumus | |||
| helium neon vety argon | 25 % 25 % 23 % 20 % | ||
Kuu (symboli ☽) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen.
Sisällysluettelo |
Yleistä
Kuun kiertosuunta on taivaalla tähtien suhteen itään. Sen kiertoaika Maan ympäri on noin 27 vuorokautta 7 tuntia ja 43 minuuttia. Kuun etäisyys maasta vaihtelee noin 360 000 kilometristä noin 406 000 kilometriin.[1] Siitä on aina sama puoli kääntyneenä Maata kohti. Vasta avaruusluotaimin saatettiin kartoittaa kokonaan Maahan kaukoputkella suoraan näkymätön Kuun kääntöpuoli. Näkyvä osa Kuun pinnasta on kuitenkin hiukan enemmän kuin puolet (noin 59 %), sillä pääasiassa Kuun radan muodon vuoksi Kuu näennäisesti hieman huojahtelee puolelta toiselle [2] (katso myös animaatio alempana).
Kuun vaihe riippuu siitä, kuinka suuri osa Auringon valaisemasta puoliskosta on nähtävillä. Uudenkuun aikaan Maata kohti kääntynyt puolisko on pimeä, koska Kuu ja Aurinko ovat taivaalla melkein samalla suunnalla. Ensimmäisessä neljänneksessä puoliskon länsipuoli on valaistuna (Maassa pohjoiselta pallonpuoliskolta nähtynä Kuun oikea puoli). Täydenkuun aikaan koko maata kohti kääntynyt puolisko on valaistuna. Viimeisessä neljännessä Kuun puoliskon itäpuoli on valaistuna (Maassa pohjoiselta pallonpuoliskolta nähtynä Kuun vasen puoli). Valon ja varjon rajaa Kuun pinnalla kutsutaan terminaattoriksi.
Yhtä kuunkierrosta kutsutaan sideeriseksi kuukaudeksi, ja se on sidottu Kuun liikkeisiin taustatähtiin nähden. Sen pituus on 27 vuorokautta 7 tuntia 43,7 minuuttia. Muita kuukausia ovat tasauspisteeseen sidottu trooppinen kuukausi, Kuun radan perigeumiin sidottu anomalistinen kuukausi ja kahden uuden kuun väliseen aikaan sidottu synodinen kuukausi. Sideerinen, trooppinen ja anomalistinen kuukausi ovat muutamien kymmenien minuuttien tarkkuudella samoja, synodinen kuukausi sen sijaan Maan kiertoliikkeen vuoksi yli kaksi vuorokautta pitempi.
Kuun pyörähdysaika akselinsa ympäri on lukkiutunut samaksi kuin sen kiertoaika Maan ympäri (sideerinen kuukausi). Siten Kuusta on aina sama puoli Maata kohti. Kuun oma vuorokausi (esim. auringonnoususta seuraavaan auringonnousuun Kuusta katsottuna) on puolestaan synodisen kuukauden pituinen. Kuu kiertää Maata ellipsin muotoisella radalla. Kuulla ei ole varsinaista kaasukehää ja tämän vuoksi lämpötilat vaihtelevat Kuun vuorokauden aikana +130 ja −200 celsiusasteen välillälähde?. Maapallolla olisi samanlaiset olosuhteet kuin Kuussa, jos Maalla ei olisi kaasukehää.
Kun Kuu, Maa ja Aurinko ovat samalla suoralla, havaitaan uudenkuun aikana auringonpimennys ja täydenkuun aikana kuunpimennys. Kuun vetovoima on pääasiallinen Maan vuorovesien aiheuttaja.
Ensimmäinen ihmisen laskeutuminen kuunpinnalle tapahtui 21. heinäkuuta vuonna 1969, jolloin avaruusalus Apollo 11 laskeutui Kuuhun, mukanaan kaksi astronauttia, Neil Armstrong ja Buzz Aldrin. Kaiken kaikkiaan Kuussa on käynyt 12 astronauttia vuosina 1969–1972.
Tieteen kehittyessä on havaittu, että Kuun kuori koostuu kevyistä kivilajeista, esimerkiksi gabrosta. Kuun suurin kraatteri on lähes 600 km:n läpimittainen Hertzsprung. Tunnetuin lienee paljainkin silmin näkyvä Tycho, josta lähtee sädemäisesti kirkkaita viiruja.
13. marraskuuta 2009 NASA ilmoitti LCROSS-luotaimen havaintoihin pohjautuen, että Kuussa on suuri määrä jäätynyttä vettä.[3]
Synty ja kehitys
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Kuun uskotaan syntyneen erillisenä taivaankappaleena noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Tarkkaa selitystä Kuun synnystä ei kuitenkaan tiedetä. Olettamuksia Kuun synnystä ovat, että Marsin kokoinen protoplaneetta (tunnetaan nimellä Thea) olisi törmännyt nuoreen Maahan ja irrottanut tarpeeksi ainesta Kuun muodostumiseen. Alkujaan planeetta olisi liikkunut Maan radalla ns. hevosenkenkäradalla, joka olisi alkanut heilua planeettojen ratojen vaikutuksesta käyden yhä lähempänä Maata, kunnes törmäsi siihen. Maan koko olisi ollut silloin puolet tai kolmasosa nykyisestä koosta ja törmääjä olisi törmännyt Maahan hyvin viistosti. Törmäys olisi heittänyt Maasta massaa noin kaksi kertaa enemmän kuin Kuussa on nyt. Kuu olisi syntynyt alle tuhannessa vuodessa, jopa muutamien tuntien tai päivien ajassa. Tämä teoria tekee Maan Kuun synnyn Maan tyyppiselle planeetalle harvinaiseksi, sillä se vaatii sopivan nopeuden, tulokulman ja törmäävien kappaleiden massan. Merkuriuksella, Marsilla ja Venuksella ei olekaan vastaavan kokoisia kuita kuin Maalla.
Toinen suosittu teoria kulkee kaappausteorian nimellä: Kuu olisi syntynyt muualla ja Maa olisi siepannut sen. Todisteet kuitenkin tukevat törmäysteoriaa.
Kun Kuu oli muodostunut, sen uloimmat kerrokset satojen kilometrien syvyydessä sulivat ja niissä tapahtui erottuminen eli keveimmät aineet nousivat pinnalle. Tämän jälkeen pinta jäähtyi ja siihen muodostui kiinteä kuori. 700 miljoonan ensimmäisen vuoden aikana Kuu oli voimakkaan meteoriittisateen kohteena. Kuuhun osui noin 100 km:n kokoisia asteroideja. Tämän pommituksen johdosta Kuun pinnalle syntyivät kuopat eli "meret" (lat. mare). Noin 3,9 miljardia vuotta sitten Kuun elämässä oli rauhallisempi kausi. Törmäyksissä syntyneisiin kuoppiin alkoi syvemmältä Kuun sisästä tihkua sulaa basalttia. Noin 3 miljardia vuotta sitten kiertolainen oli saavuttanut tasapainoaseman ja meret olivat täyttyneet ja jähmettyneet. Tämän jälkeen Kuussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia lukuun ottamatta meteoriittien synnyttämiä kraattereita.
Nykyisin Kuu on noin 384 000 kilometrin päässä Maasta ja mittausten mukaan se loittonee joka vuosi noin 3,2 cm. Nuoruudessaan Kuu oli paljon lähempänä Maata kuin nykyisin. Esim. 4 miljardia vuotta sitten se oli 128 000 kilometriä lähempänä kuin nykyään. Pieni osa Maan pyörimisliikkeestä siirtyy vetovoimavaikutuksesta Kuun rataan, minkä seurauksena kiertolainen on vuosi vuodelta kauempana emoplaneetastaan. Mitä kauemmas Kuun rata karkaa, sitä heikommaksi vuorovesi-ilmiö käy Maan pinnalla. Toistaiseksi Kuu on kuitenkin niin lähellä kiertämäänsä planeettaa, että menee vielä pitkään ennen kuin sen loittoneminen alkaa vaikuttaa merkittävästi olosuhteisiin Maassa.
Kuun huomattavia pinnanmuotoja
- Pääartikkeli: Luettelo Kuun pinnanmuodoista
Kuun nimistö on pääosin perua muutaman sadan vuoden takaa; 1600-luvulla tummia alueita alettiin kutsua meriksi, ja meret nimettiin pääosin ilmaston termien ja mielialojen mukaan. Kraatterit on nimetty kuuluisien filosofien, luonnontieteilijöiden ja tutkimusmatkailijoiden mukaan.
<imagemap>Image:Full Moon Luc Viatour.jpg|600px|left|Osoita ja napsauta hiirellä pinnanmuotoa|thumbcircle 400 400 130 Mare Imbriumcircle 742 1146 50 Tychocircle 770 386 100 Mare Serenitatiscircle 918 530 100 Mare Tranquillitatiscircle 1120 378 60 Mare Crisiumcircle 1162 592 60 Mare Fecunditatiscircle 424 238 40 Mare Frigoriscircle 512 210 40 Mare Frigoriscircle 468 266 20 Platoncircle 1060 760 40 Mare Nectariscircle 434 670 20 Kopernikuscircle 232 880 70 Oceanus Procellarumcircle 180 734 70 Oceanus Procellarumcircle 138 496 60 Oceanus Procellarumcircle 136 596 60 Oceanus Procellarumcircle 418 1054 70 Mare Humorumcircle 610 970 100 Mare Nubiumcircle 1236 620 20 Langrenus (kraatteri)desc bottom-left</imagemap>
Basalttitasangot
- Mare Imbrium
- Mare Serenitatis
- Mare Tranquillitatis
- Mare Crisium
- Mare Fecunditatis
- Mare Frigoris
- Mare Nectaris
- Oceanus Procellarum
- Mare Humorum
- Mare Nubium
Kraatterit
- Platon
- Kopernikus
- Tycho
- Langrenus (kraatteri)
Daedalus-kraatteri lähellä Kuun kääntöpuolen keskusta Apollo 11:n miehistön kuvaamana. | Apollo 17:n astronautti suuren kivenlohkareen vierellä. |
Galileo-luotaimen väärävärikuvakoosteessa 8.12.1992 erottuvat hyvin Kuun pinnanmuodot |
Avaruuslennot kuuhun
- Luettelo Kuussa käyneistä ihmisistä
- Apollo-ohjelma
- Chandrayaan-1
- Luna-ohjelma
- Lunar Prospector
- Lunar Reconnaissance Orbiter
- Ranger-ohjelma
- SMART-1
- Surveyor-ohjelma
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kuun etäisyys parin millin tarkkuudella Tiede.fi. 21.01.2002. Viitattu 28.11.2008.
- ↑ David P. Stern: Libration of the Moon David P. Stern. Viitattu 23.8.2008. (englanniksi)
- ↑ http://www.cnn.com/2009/TECH/space/11/13/water.moon.nasa/index.html
Kirjallisuutta
- Montgomery, Scott L.: Kuu: Maan kiehtova seuralainen. (The Moon and the Western imagination, 1999.) Suomentanut Jorma Keskitalo. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4666-5.
- Ross, Stewart: Kuu. (Moon: Science, history, and mystery, 2009.) Suomentanut Mirja Muurinen. Helsinki: Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-7997-1.
- Westman, Juhani: Vanha ja uusi kuu. Ursan julkaisuja 55. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9.
- Whitehouse, David: Kuun elämäkerta. (The moon: A biography, 2001.) Suomentajat: Risto Varteva ja Markus Hotakainen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28401-7.
Aiheesta muualla
- Kuulennot 1960-luvulla ja niiltä saatua aineistoa
- Digital Lunar Orbiter Photographic Atlas of the Moon (englanniksi)
- Space.com: Moon (englanniksi)
- Moon Phases (englanniksi)
- Kuu Ursan sivuilla
- Ursa - Taivaalla tapahtuu: Kuu kesäkuussa 2010
- Google Moon
- Esitelmä Kuusta
- Piloting a lunar rover
<timeline>DateFormat=dd/mm/yyyyPeriod = from:01/01/1959 till:31/12/2023Define $skip = at:end # Force a blank lineImageSize= width:800 height:auto barincrement:18TimeAxis = orientation:horizontalPlotArea = right:10 left:10 bottom:20 top:0
Colors =
id:bg value:white
id:neuvostoliitto value:rgb(0.9,0.7,0.8) id:yhdysvallat value:rgb(0.7,0.8,0.9) id:japani value:rgb(0.8,0.9,0.7) id:kiina value:rgb(0.9,0.8,0.7) id:intia value:rgb(0.7,0.9,0.8) id:eurooppa value:rgb(0.8,0.7,0.9)
id:lightline value:rgb(0.9,0.9,0.9) id:lighttext value:rgb(0.5,0.5,0.5)
BackgroundColors = canvas:bgScaleMajor = gridcolor:lighttext unit:year increment:5 start:01/01/1960ScaleMinor = gridcolor:lightline unit:year increment:1 start:01/06/1959
BarData=
barset:Kuu
PlotData=
width:15 fontsize:M textcolor:black align:left anchor:from shift:(1,-4)
barset:Kuu
color:neuvostoliitto from:02/01/1959 till:02/01/1974 text:"Luna 1" color:yhdysvallat from:03/03/1959 till:03/03/1974 text:"Pioneer 4" color:neuvostoliitto from:12/09/1959 till:12/09/1974 text:"Luna 2" color:neuvostoliitto from:04/10/1959 till:04/10/1974 text:"Luna 3"
color:yhdysvallat from:23/08/1961 till:23/08/1976 text:"Ranger 1" color:yhdysvallat from:18/11/1961 till:18/11/1976 text:"Ranger 2"
color:yhdysvallat from:26/01/1962 till:26/01/1977 text:"Ranger 3" color:yhdysvallat from:23/04/1962 till:23/04/1977 text:"Ranger 4" color:yhdysvallat from:18/10/1962 till:18/10/1977 text:"Ranger 5"
color:neuvostoliitto from:02/04/1963 till:02/04/1978 text:"Luna 4"
color:yhdysvallat from:30/01/1964 till:30/01/1979 text:"Ranger 6" color:yhdysvallat from:28/07/1964 till:28/07/1979 text:"Ranger 7"
color:yhdysvallat from:17/02/1965 till:17/02/1980 text:"Ranger 8" color:yhdysvallat from:21/03/1965 till:21/03/1980 text:"Ranger 9" color:neuvostoliitto from:09/05/1965 till:09/05/1980 text:"Luna 5" color:neuvostoliitto from:08/06/1965 till:08/06/1980 text:"Luna 6" color:yhdysvallat from:18/07/1965 till:18/07/1980 text:"Zond 3" color:neuvostoliitto from:04/10/1965 till:04/10/1980 text:"Luna 7" color:neuvostoliitto from:03/12/1965 till:03/12/1980 text:"Luna 8"
color:neuvostoliitto from:31/01/1966 till:31/01/1981 text:"Luna 9" color:neuvostoliitto from:31/03/1966 till:31/03/1981 text:"Luna 10" color:yhdysvallat from:30/05/1966 till:30/05/1981 text:"Surveyor 1" color:yhdysvallat from:10/08/1966 till:10/08/1981 text:"Lunar Orbiter 1" color:neuvostoliitto from:24/08/1966 till:24/08/1981 text:"Luna 11" color:yhdysvallat from:20/09/1966 till:20/09/1981 text:"Surveyor 2" color:neuvostoliitto from:22/10/1966 till:22/10/1981 text:"Luna 12" color:yhdysvallat from:06/10/1966 till:06/10/1981 text:"Lunar Orbiter 2" color:neuvostoliitto from:21/12/1966 till:21/12/1981 text:"Luna 13"
color:yhdysvallat from:04/02/1967 till:04/02/1982 text:"Lunar Orbiter 3" color:yhdysvallat from:17/04/1967 till:17/04/1982 text:"Surveyor 3" color:yhdysvallat from:08/05/1967 till:08/05/1982 text:"Lunar Orbiter 4" color:yhdysvallat from:14/07/1967 till:14/07/1982 text:"Surveyor 4" color:yhdysvallat from:01/08/1967 till:01/08/1982 text:"Lunar Orbiter 5" color:yhdysvallat from:08/09/1967 till:08/09/1982 text:"Surveyor 5" color:yhdysvallat from:07/10/1967 till:07/10/1982 text:"Surveyor 6"
color:yhdysvallat from:07/01/1968 till:07/01/1983 text:"Surveyor 7" color:neuvostoliitto from:07/04/1968 till:07/04/1983 text:"Luna 14" color:yhdysvallat from:15/09/1968 till:15/09/1983 text:"Zond 5" color:yhdysvallat from:10/11/1968 till:10/11/1983 text:"Zond 6" color:yhdysvallat from:21/12/1968 till:21/12/1983 text:"Apollo 8"
color:yhdysvallat from:18/05/1969 till:18/05/1984 text:"Apollo 10" color:neuvostoliitto from:13/07/1969 till:13/07/1984 text:"Luna 15" color:yhdysvallat from:16/07/1969 till:16/07/1984 text:"Apollo 11" color:yhdysvallat from:07/08/1969 till:07/08/1984 text:"Zond 7" color:yhdysvallat from:14/11/1969 till:14/11/1984 text:"Apollo 12"
color:yhdysvallat from:11/04/1970 till:11/04/1985 text:"Apollo 13" color:neuvostoliitto from:12/09/1970 till:12/09/1985 text:"Luna 16" color:yhdysvallat from:20/10/1970 till:20/10/1985 text:"Zond 8" color:neuvostoliitto from:10/11/1970 till:10/11/1985 text:"Luna 17"
color:yhdysvallat from:31/01/1971 till:31/01/1986 text:"Apollo 14" color:yhdysvallat from:26/07/1971 till:26/07/1986 text:"Apollo 15" color:neuvostoliitto from:02/09/1971 till:02/09/1986 text:"Luna 18" color:neuvostoliitto from:28/09/1971 till:28/09/1986 text:"Luna 19"
color:neuvostoliitto from:14/02/1972 till:14/02/1987 text:"Luna 20" color:yhdysvallat from:16/04/1972 till:16/04/1987 text:"Apollo 16" color:yhdysvallat from:07/12/1972 till:07/12/1987 text:"Apollo 17"
color:neuvostoliitto from:08/01/1973 till:08/01/1988 text:"Luna 21"
color:neuvostoliitto from:02/06/1974 till:02/06/1989 text:"Luna 22" color:neuvostoliitto from:28/10/1974 till:28/10/1989 text:"Luna 23"
color:neuvostoliitto from:14/08/1976 till:14/08/1991 text:"Luna 24"
color:japani from:24/01/1990 till:24/01/2005 text:"Hiten"
color:yhdysvallat from:25/01/1994 till:25/01/2009 text:"Clementine"
color:kiina from:24/12/1997 till:24/12/2012 text:"AsiaSat 3/HGS-1"
color:yhdysvallat from:07/01/1998 till:07/01/2013 text:"Lunar Prospector"
color:eurooppa from:27/09/2003 till:27/09/2018 text:"SMART 1"
color:japani from:14/09/2007 till:14/09/2022 text:"Kaguya" color:kiina from:24/10/2007 till:24/10/2022 text:"Chang'e 1"
color:intia from:09/04/2008 till:09/04/2023 text:"Chandrayaan-1" color:yhdysvallat from:31/10/2008 till:31/10/2023 text:"Lunar Reconnaissance Orbiter"
</timeline>
.