Vitsi
Wikipedia
Vitsi (saks. Witz) on kirjallinen tai suullinen huumoripitoinen lyhyt kertomus, joka voi pukea tavallisenkin tapahtuman huvittavaan muotoon. Vitseissä on usein yhdistetty kaksi käsitteellisesti täysin eri asiaa aasinsillalla yhteen. Erityisesti suullisesti kerrottaessa kerrontatapa vaikuttaa paljon siihen, onko vitsi hauska vai ei. Niin kutsuttu huonokin vitsi voi aiheuttaa nauramista esimerkiksi, jos sen kuullut henkilö on väsynyt. Hyvä vitsinkertoja ei yleensä itse naura vitsille. Joskus vitsin kertominen epäonnistuukin kertojan nauramiseen, joskus kertojan nauraminen on lisätehoste vitsille. Vitsi voi olla myös vaikeasti tajuttava, jolloin siihen liittyy hauskuuden lisäksi älyllinen haaste.
Vitsejä, jotka on sijoitettu todelliseen tapahtumaan tai joissa esiintyvät tunnetut todelliset henkilöt, kutsutaan usein anekdooteiksi tai kaskuiksi.
Vitseillä käsitellään myös kiellettyjä aiheita, tabuja. Vitsin avulla aihe tulee käsitettävään muotoon. Vitseissä yleensä pitää tuntea vitsin viitekehys (konteksti), ennen kuin vitsi edes naurattaa. Vitsi on mauton, jos se loukkaa kohderyhmäänsä.
Vitsien aihepiirejä
- Armeijavitsit tekevät huumoria maanpuolustuksellisista asioista ja liittyvät lähinnä varusmiespalvelukseen. Esimerkkeinä ovat arvoasteikkoon liittyvät vitsit.
- Ammatteihin kohdistuvat vitsit löytävät huumoria eri ammateista ja niiden käytännöistä. Ammateista kehiteltyjä vitsejä ovat lääkärivitsit, juristivitsit...
- Automerkkivitseissä tuodaan yleensä jonkun auton huonoja ominaisuuksia esille humoristisin keinoin. Esimerkkinä Lada tai BMW-merkit.
- Blondivitsissä kohde blondi tekee tai ajattelee jotain, jossa ei järjellä ole sijaa. Blondin olemuskin voi olla vitsin aiheena.
- Eläinvitsit perustuvat eri eläimien ominaisuuksiin ja niihin liitettyihin mielikuviin. Esimerkiksi kettu on viekas, karhu voimakas ja lammas puolustuskyvytön.
- Laihialaisvitseissä huumori perustuu säästämiseen ja niukkuudessa elämiseen.
- Maailman ohuin kirja -vitsit kohdistuvat johonkin asiaan, jonka vähäisyydelle tai olemattomuudelle vitsaillaan.
- Pikku-Kalle -vitsit ovat vitsejä, joiden päähenkilö on pikkupoikaikäinen Pikku-Kalle.
- Poliittinen vitsi pohjautuu poliittisiin suuntiin tai poliitikkoon.
- Rasistiset vitsit pohjautuvat ihmisrotuihin tai kansallisuuksiin. Rasistisiin vitseihin liittyy usein kohderyhmän älykkyyden perusteeton aliarviointi.
- Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen -vitsit perustuvat kolmen henkilön, suomalaisen, ruotsalaisen ja norjalaisen, keskinäiseen kamppailuun. Usein samaa ideaa käytetään myös, jos keskenään kamppailevatkin helsinkiläinen, turkulainen ja tamperelainen. Sinänsä idea on avoin lukemattomille kombinaatioille. Esimerkiksi suomessa venäläinen voi korvata yhden kolmikosta. Tämä vitsimuoto on myös kansainvälisesti levinnyt, esimerkiksi voidaan vitsailla englantilaisella, ranskalaisella ja saksalaisella.
- Uskonnollisissa vitseissä vitsi pohjautuu usein uskontoon liitettyihin stereotypioihin. Esimerkkinä näistä ovat nunnavitsit. Vitsi voi kohdistua myös uskonnolliseen klassiseen esineeseen kuten krusifiksiin, Aatamiin ja Eevaan jne. Uskonnollinen vitsi voi myös löytää huumoria kirkon erilaisista viroista (tavallinen ihminen, pappi, piispa, rabbi, paavi, jne.). Uskonnollinen vitsi voi olla myös muotoa kirjeitä Jumalalle.
Lisäksi on olemassa esimerkiksi vitsejä, joiden vitsi on siinä, ettei niissä ole mitään vitsiä. Esimerkiksi: "Mies meni kauppaan, lapio."
Kirjoja
- Freud, Sigmund: Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan. (Alkuteos: Der Witz und seine Beziehung zum Unbewussten, 1905.) Suomentanut Mirja Rutanen. Helsinki: Love Kirjat, 1983. ISBN 951-835-071-X.
- Karjalainen, Keijo: Puujalalla koreasti: Ontuvien vitsien käsikirja. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2008. ISBN 978-951-20-7650-5.
- Manninen, Arto: Vuoden vitsitankkaus. Hämeenlinna: Karisto, 2001. ISBN 951-23-4213-8.
- Sammalkorpi, Virve: Vitsikirja. Hämeenlinna: Karisto, 1997. ISBN 951-23-3641-3.
Katso myös
.