Archaeopteryx
Wikipedia
| Archaeopteryx | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Löytöjen pohjalta luotu malli | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
| ||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Archaeopteryx litographica C. E. H. von Meyer, 1861 | ||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| Archaeopteryx Wikispeciesissä |
Archaeopteryx (Muinaissiipinen) on sukupuuttoon kuollut liskolintu. Sen nimesi von Meyer vuonna 1861. Sillä oli kyllä sulkapeite, kuten linnuilla, mutta samalla sillä oli useita matelijamaisia piirteitä, kuten hampaat, jotka nykylinnuilta puuttuvat. Sen pitkässä sulkaisessa pyrstössä oli myös luinen keskus ja siivissä vieläpä kynnet.Se on elänyt jurakauden päättyessä ja liitukauden alkaessa noin 140–150 miljoona vuotta sitten. Fossiileja on löydetty Saksasta.
Archaeopteryx oli samankaltainen kuin nykyinen harakka. Se oli suunnilleen samankokoinen, sillä oli lyhyet ja leveät siivet sekä pitkä pyrstö. Höyhenet muistuttivat nykyisiä vastineitaan, mutta eläimen leuoissa oli rivi teräviä hampaita, siipien päässä kolme sormea raatelukynsineen ja pyrstö oli lähinnä hyvin luinen.
Archaeopteryx on hyvin vahva todiste siitä, että linnut kehittyivät dinosauruksista. Linnun luuranko on hyvin samankaltainen dromaeosauridae ja troodontidae dinosaurussukujen kanssa. Vaikka Archaeopteryx ei olekaan nykypäivän lintujen suora esi-isä, se luultavasti kuuluu samankaltaiseen perimään.
Sisällysluettelo |
Liikkumistapa
Liikkeellä on ollut keskustelua siitä, pystyikö Archaeopteryx lentämään vai vain hyppimään maata pitkin ja liitämään puista. Suurehkon rintaluun puuttuminen viittaa siihen, ettei se olisi ollut voimakas lentäjä, mutta lentoon tarvittavat lihakset olisivat voineet kiinnittyä johonkin toiseen paksuun luuhun. Luuston tutkinta on paljastanut, että Archaeopteryxillä olisi ollut voimakkaat rinta- ja olkalihakset, minkä vuoksi se ei ehkä tarvinnut suuria lentolihaksia. Suuret siivet ja pitkä pyrstö viittaavat siihen, että se olisi pystynyt ohjailemaan itseään lennossa. Siipien muoto on samankaltainen kuin nykyisillä puustossa lentävillä linnuilla.
Vuonna 2004 tiedemiehet tutkivat Archaeopteryxin kallon magneettikuvia ja tulivat siihen tulokseen, että sen aivokapasiteetti oli huomattavasti suurempi kuin suurimmalla osalla dinosauruksista. Koko olisi ollut tarpeeksi suuri lentämiseen. Aivojen pääpiirteistä rakennetta koottiin uudelleen ja huomattiin, että melkein yksi kolmasosa siitä oli keskittynyt näköön. Muut hyvin kehittyneet alueet olivat kuulo ja lihasten hallinta. Archaeopteryxen sisäkorvan rakenne on enemmän lintujen kuin matelijoiden tasoa. Kaikki nämä ominaisuudet viittaisivat siihen, että tämä lintu osasi lentää.
On olemassa kaksi eri teoriaa Archaeopteryxistä ja lintujen synnystä. Toisen mukaan dinosaurus kiipesi puissa kuin orava ja toisen mukaan se juoksi nopeasti maassa. Vuoden 2005 lopussa paljastui, että Archaeopteryxilta puuttui "käänteinen varvas"[1], joten se ei olisi pystynyt ottamaan otetta esimerkiksi puiden oksista. Tästä päätellen jälkimmäinen teoria olisi lähempänä totuutta.
Fossiilit
Archaeopteryxin fossiileja on löydetty kymmenen. Ne kaikki on löydetty Solnhofenin läheltä Saksasta.[2]
- Sulka löydettiin vuonna 1860 Solnhofenista Saksasta. Löytö on nykyisin Berliinin Luonnohistoriallisessa museossa (Humboldt Museum für Naturkunde). Se on yleensä tulkittu kuuluvaksi Archaeopteryxille.
- Lontoon kappale (BMNH 37001,) Löydettiin vuonna 1861 Langenaltheimin läheltä Saksasta. On nykyisin Englannin luonnonhistoriallisessa museossa Lontoossa.
- Berliinin kappale (HMN 1880) Jakob Niemeyer löysi sen joko vuonna 1876 tai 1877 Blumenbergista Saksasta. Se on sijoitettu Humboldt Museum für Naturkunde -museoon. Tämä on paras löydetyistä fossiileista, ja se oli ensimmäinen löytö, jossa pää oli kokonaisena.
- Maxbergin kappale (S5) löydettiin joko vuonna 1956 tai 1958 Langenaltheimista. Fossiili on hävinnyt, koska sen omistajan Eduard Opitschin kuoltua 1991 huomattiin, että se oli hävinnyt kokoelmista. Se on joko varastettu tai myyty.
- Haarlemin kappale (TM 6428) (Tunnetaan myös nimellä Teylerin kappale) löydettiin vuonna 1855 Riedenburgin läheltä Saksasta. Se sijaitsee Teylerin museossa Alankomaissa.
- Eichstättin kappale (JM 2257) löydettiin joko vuonna 1951 tai 1955 Workerszellin läheltä Saksasta. Se sijaitsee Jura Museumissa Saksassa. Löytö on kooltaan pienin, ja sillä on ehjä pää.
- Solnhofenin kappale (BSP 1999) löydettiin 1960-luvulla Eichstättin läheltä Saksasta. Se sijaitsee Bürgermeister-Müller-Museumissa Solnhofenissa. Se on kooltaan suurin.
- Münchenin kappale (S6) tunnetaan myös nimellä Solnhofen-Aktien-Verein Specimen löydettiin 1991 Langenaltheimin läheltä. Se sijaitsee Münchenin paleontologisessa museossa.
- Bürgermeister-Müllerin kappale löydettiin 1997. Sitä säilytetään Bürgermeister-Müller-Museumissa. Löytö on sirpaleinen.
- Thermopolis-kappale on löydetty Saksasta. Se oli pitkään yksityisessä omistuksessa, mutta lahjoitettiin Wyoming Dinosaur Centerille. Sillä on parhaiten säilyneet pää ja jalat. Tämän löydön pohjalta havaittiin, että kyseiseltä lajilta puuttui taaksepäin kaartuva varvas.
Lähteet
- ↑ Bakalar, Nicholas: Earliest Bird Had Feet Like Dinosaur, Fossil Shows (sivu 2) National Geographic News. 1.12.2005. National Geographic Society. Viitattu 2.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Bakalar, Nicholas: Earliest Bird Had Feet Like Dinosaur, Fossil Shows (sivu 1) National Geographic News. 1.12.2005. National Geographic Society. Viitattu 2.1.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla
.