Kartano
Wikipedia
Kartano tarkoittaa kylästä erillään olevaa riittävän suurta ja näyttävää talorakennusta ja siihen liittyvää maata. Kartanolle ei ole tarkkaa juridista määritelmää. Alkujaan kartano perustui yleensä säterivapauteen tai läänitykseen ja oli omavarainen elintarvikkeiden ja muidenkin tavaroiden suhteen, ja siinä ”on vietetty säädynmukaista elämää”. Lisäksi kartanoilla oli usein torppia ja runsaasti peltoa ja metsää. Kartanoita asuttivat alun perin aateliset. Kartanoita on ollut itsenäisiä ja niin sanottuja kruununkartanoita (kuninkaan omistamia). Etymologisesti nimitys juontuu ruotsin sanasta herrgård, herraskartano.
Kartanoihin luetaan 1) rälssisäterit, 2) kruununkartanot 3) muunlaiset suuret tilat jotka historiallisesti ovat olleet säätyläisen omistuksessa. Myös ensimmäisiä 1600- ja 1700-luvuilla perustettuja rautaruukkeja ja suurempia sotilasvirkataloja voidaan pitää kartanoina.
Sisällysluettelo |
Suomen kartanoita
- Pääartikkeli: Luettelo Suomen kartanoista
- Alikartano, Adolf Erik Nordenskiöldin koti Mäntsälässä nyttemmin museona,
- Anjalan kartano
- Brinkhallin kartano, Gabriel von Bonsdorffin rakentama vuonna 1793
- Fiskarsin kartano
- Hagalundin kartano, Espoon Tapiolan maiden aikaisempi omistaja
- Haikon kartano, toimii hotellina, ravintolana sekä kylpylänä
- Hakoisten kartano, vähintäänkin keskiajalla kartanoksi muodostunut
- Hakunilan kartanon historia yltää 1600-luvulle asti, kartano on nykyään Vantaan kaupungin omistuksessa
- Harakanhovi kartano, Imatralla
- Harvialan kartano, josta 1900-luvulla erottiin Vanajanlinna, Rosenlewin rakennuttama metsästysmaja
- Herttoniemen kartano, Helsingin merkittävimpiä kartanoita. Omistajia mm. kreivi Augustin Ehrensvärd, kauppias Johan Sederholm ja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Päärakennuksen suunnitteli Pehr Granstedt. Nykyisin museona.
- Joensuun kartano, Halikossa, omistaja Björn Wahlroos
- Jokioisten kartano
- Kankaisten kartano, Maskussa
- Kirstulan kartano, Hämeenlinnassa, toimii yksityiskotina sekä kokous- ja juhlapaikkana. Päärakennus rakennettu 1813, Honkajuurien suvun omistuksessa vuodesta 1939. Nykyinen omistaja Tuomas Honkajuuri.
- Koitsanlahden hovikartano, Parikkalassa
- Kytäjän kartano, Linderin suvun omistuksessa 1800-luvulta vuoteen 1921, nykyisin Laakkosten suvun hallussa
- Königstedtin kartano rakennettiin 1500-luvulla, nykyisin se on Valtioneuvoston edustuskartano
- Lapilan kartano Naantalissa sijaitseva kivinen kaksikerroksinen rokokoo-ajan arkkitehtuuria edustava kartano valmistui vuonna 1763. Se on yksi Suomen ensimmäisistä mansardikattoisista kartanoista.
- Laukon kartano, Kurki-suvun kartano
- Louhisaaren kartano, marsalkka Mannerheimin syntymäkoti
- Malminkartano (kartano, jonka mukaan yksi Helsingin kaupunginosista on saanut nimensä)
- Meilahden kartano, päärakennus pihapiireineen nyttemmin huvilatonttina nimeltään Villa Bredablick, nykyään Helsingin kaupungin omistuksessa. [1]
- Mommilan kartano
- Munkkiniemen kartano
- Mustion kartano, Suomen ensimmäinen rautaruukki
- Niemenlautan kartano, Säkkijärvellä
- Orisbergin kartano
- Pyhäniemen kartano, Hollolassa, nykyisin asuinkäytössä
- Rapalan kartano,Sysmä
- Suorlahden hovikartano, Kiteellä
- Talin kartano
- Teijon kartano
- Träskändan kartanoa, joka sijaitsee Espoon Järvenperässä, kunnioitti keisari Aleksanteri II vierailullaan 16. syyskuuta 1863, tällöin omistajana Aurora Karamzin
- Vaanilan kartano, Vaanila, Lohja
- Vanantaan kartano Janakkalassa
- Viialan kartano
- Viksbergin kartano (Paimio)
- Wiurilan kartano
- Voipaalan kartano, Sääksmäki, Valkeakoski
- Vuojoen kartano, Carl Ludvig Engelin piirtämä empirekartano
- Vuorentaan kartano
- Yläneen kartano
- Yyterin kartano
Lähteet
- Gabriel Nikander & Eino Jutikkala, Suomen kartanot ja suurtilat, 1939.
- Kaj Dahl & C.J. Gardberg: Suomen Kartanoita. Otava, 1989. ISBN 951-1-10774-7.
Kirjallisuutta
- Hein, Ants: Viron hylätyt kartanot: Baltian katoavaa kartanokulttuuria. (Hüljatud mõisad, 1996.) Suomentanut Ive Raudsepp. Helsinki: Raud Publishing, 1998. ISBN 952-9689-16-0.
- Lönnqvist Bo: Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla (Herrgårdar och rusthåll i Helsingforstrakten). Kääntänyt Simukka Salla. Schildts, 2009 - ISBN 9789515018434
Aiheesta muualla
.