Nainen
Wikipedia
Nainen on toinen ihmisen sukupuolista, naaraspuolinen ihminen. Naiseksi kutsutaan yleensä vain aikuista naispuolista henkilöä, kasvuikäisestä naisesta käytetään nimitystä tyttö. Muiden nisäkäsnaaraiden tapaan naisen biologisia tunnusmerkkejä ovat muun muassa XX-kromosomipari, synnytyselimet (emätin, kohtu, munasarjat) ja maitorauhaset imettämistä varten. Naiset ovat keskimäärin miehiä pienikokoisempia ja heidän äänialansa on korkeampi.
Vaikka tyttöjä syntyy vähemmän kuin poikia (suhdeluku on noin 1:1,05), kaikkiaan Suomessa naisia on hieman enemmän kuin miehiä. Tämä johtuu naisten keskimäärin noin 5 vuotta pidemmästä elinajasta.
Koko maapallolla jokaista naista kohti syntyy noin 1,01 miestä.[1] Pidemmän elinajanodotteen takia vanhemmissa ikäluokissa (65-vuotiaat ja vanhemmat) on miehiä kuitenkin vain 0,79 jokaista naista kohden.
Sisällysluettelo |
Biologia
Naisen ruumis eroaa miehen ruumiista monella muullakin tavalla kuin sukuelinten perusteella. Nainen eroaa ruumiiltaan miehestä myös keskimäärin esimerkiksi seuraavissa fysiologisissa ominaisuuksissa:
- kyky tulla raskaaksi
- lyhyempi
- korkeampi ääniala
- korkeampi rasvaprosentti, joka on eduksi estrogeenin tuottamisessa
- rinnat, joissa synnytyksen jälkeen kehittyy maitoa
- leveämpi lantio, joka on eduksi synnytyksessä
- pehmeämpi ja ohuempi iho
- sirompi luusto esimerkiksi kasvoissa, kämmenissä ja jalkaterissä
- kapeammat hartiat
- pienempi lihasmassa, sekä vastaavasti vähemmän fyysistä voimaa
- korkeampi naissukupuolihormoni estrogeenin taso
- vähäisempi kehonkarvoitus, riippuen yksilöllisestä testosteronin tuottamisesta, esimerkiksi ei partaa, tai napaan asti ulottuvaa häpykarvoitusta
- kuukautiskierto
- kapeampi vyötärö
- paksumpi aivokurkiainen
- huomaamattomampi kilpirusto (ei aataminomenaa)
- ulkonevammat pakarat
- värisokeus hyvin harvinaista
Naiseus
Naisen asema on vaihdellut eri aikakausina ja eri yhteisöissä aina miesten holhouksessa olemisesta itsenäisyyteen. Etenkin länsimaissa naisen asema on saanut erityistä huomiota 1800-luvulta lähtien ja on yhä alati keskustelun aiheena. Antropologien mukaan on yleistä, että naiset ovat varhaiskantaisessa kulttuurissa käytökseltään miehiä hiljaisempia ja ujompia. Toisaalta tunnetaan myös matriarkaalisia kulttuureita, joissa naisilla on huomattavasti päätösvaltaa. Perinteisessä metsästäjä-keräilijäkulttuurissa naisilla oli lähes poikkeuksetta keräilijän työt ja miehillä metsästäjän.
Naisena oleminen tuottaa erilaisia rooleja, kuten esimerkiksi roolit tyttärenä, kumppanina ja äitinä. On tavallista, että vauvasta lähtien tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavoin perinteistä johtuen.
Osa naiseuteen liittyvistä ominaisuuksista on biologista ja osa kulttuurillista alkuperää. On kiistanalaista, missä määrin eri ominaisuudet johtuvat kulttuurillisesta, missä määrin biologisesta sukupuolesta (lisäksi jotkut filosofiset ajattelutavat kiistävät biologisen sukupuolen olemassaolon). Naiseuteen perinteisesti liitettyjä ominaisuuksia ovat muun muassa tunteellisuus, vähäisempi hyökkäävyys ja hoivaavuus.
Feministinen liike eli naisasialiike on ottanut tehtäväkseen irrottaa nainen miehen holhouksesta ja parantaa naisen oikeudellista, taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa. Naisasialiikkeen on katsottu 1800-luvulta alkaen saaneen aikaan monia muutoksia naisen asemaan tasa-arvoa kohden.
Naisen äänen on havaittu olevan korkeimmillaan silloin kun hänellä on suurimmat mahdollisuudet tulla raskaaksi.[2]
Nimitykset
Tyttö on lapsi, jonka sukupuoli on nainen. Lähinnä tuttavallisessa sävyssä tytöiksi saatetaan kutsua myös nuoria aikuisia naisia.[3]
Monissa kulttuureissa on tapana erottaa puhuteltaessa naimisissa oleva ja naimaton nainen toisistaan. Rouva viittaa naimisissa olevaan, neiti puolestaan naimattomaan naiseen. Saksan kielessä on kuitenkin lakattu käyttämästä neitiä tarkoittavaa sanaa fräulein, koska sen käytön on katsottu olevan vinoilua siitä, ettei kyseinen nainen ole kelvannut kenenkään miehen vaimoksi. Ranskassa on arvosteltu naimattoman ja naimisissa olevan naisen erottamista puhuttelussa sen takia, että miesten kohdalla vastaavaa erottelua ei tehdä.
Mummoksi kutsutaan äidin tai isän äitiä eli isoäitiä. Sanan toinen merkitys on vanha nainen.[3] Sanasta on paljon variaatioita, ks. isovanhempi.
Kuvia
Namibie Himba 0720a.jpg Namibialainen himba-heimon nainen. | Ethiopia 3.jpg Etiopialainen nainen. | Rock On gesture.jpg Israelilainen nuori nainen. | Maiko in Gion.jpg Japanilainen maiko |
Asian girl with dimples.jpg Aasialaistyttö. | PortraitGirl2005-1a.jpg Eteläeurooppalainen tyttö. | Lange-MigrantMother02.jpg Seitsemän lapsen äiti suuren laman aikana 1930-luvulla. | WomanFactory1940s.jpg Nainen tehdastyössä Yhdysvaltain sotatalouden aikaan 1940. |
Katso myös
Lähteet
- ↑ CIA World Factbook
- ↑ World Factbook: World factbook 30.07.2007. Viitattu 12.11.2008. Englanti
- ↑ 3,0 3,1 Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
.