EUROVOCOpettaja
Wikipedia
Opettaja on henkilö, joka on koulutettu opettamaan muita. Useimmilla aloilla tämä merkitsee kasvatustieteellistä koulutusta.
Opettajat muodostavat pääosan kaikkien koulujen ja oppilaitosten henkilökunnasta. Lisäksi erityisesti aiemmin on ollut myös kotiopettajia, jotka käyvät oppilaan kotona opettamassa heitä, mutta tällainen opetusmuoto on kalleutensa vuoksi jäänyt kansanopetuksen yleistyessä syrjään, vaikka sitä edelleen esiintyy vähäisessä määrin.
Sisällysluettelo |
Opettajat eri kouluissa
| Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Onko koulutusvaatimukset samantyyppisiä muissakin maissa? |
Varhaiskasvatus
Lastentarhanopettaja työskentelee 1-6-vuotiaiden lasten opettajana päiväkodissa tai päiväkodin johtajana. Lisäksi lastentarhanopettajien työympäristönä voi olla kuntien sosiaalitoimisto (perhepäivähoidon ohjaaja) tai peruskoulu (esiopettaja).
Lastentarhanopettaja vastaa päiväkodin kasvatus- ja opetustyöstä. Työn tavoitteena on tukea ja ohjata lapsen kasvua ja kehitystä. Lastentarhanopettaja vastaa lapsen ja lapsiryhmän tarpeisiin soveltuvan varhaiskasvatussuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisesta.
Työssä yhdistyvät hoito, opetus ja kasvatus. Lapselle tarjotaan mahdollisuus kehittää persoonallisuuttaan monipuolisesti leikin ja opetuksen kautta. Työhön kuuluu ruokailun, ulkoilun, lepohetkien ja muiden säännöllisten toimien hoitamisen lisäksi musiikki-, liikunta- ja leikkitoiminnan ohjaamista, lukemista, tutustumiskäyntejä sekä esiopetuksen antamista 3-6-vuotiaille. Keskeistä esiopetuksessa on innostaa lapsia oppimaan uusia asioita oman kiinnostuksensa mukaisesti. Tavoitteena on myös se, että lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan ja niihin puututaan riittävän varhain.
Yhteistyö lasten vanhempien kanssa on keskeinen osa työtä. Lastentarhanopettaja on vanhempien kasvatuskumppani, jolloin hän tukee lasten vanhempia kasvattajina.
Lastentarhanopettajaksi opiskelevat suorittavat koulutuksensa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Yliopistossa kasvatustieteen kandidaatin (KK) tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Tutkinnon pääaineena on kasvatustiede, joka painottuu varhaiskasvatukseen (60 op). Tutkintoa on mahdollista jatkaa ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi (kasvatustieteen maisteri, KM), jonka laajuudeksi muodostuu yhteensä 300 opintopistettä. Lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoisia ovat sosiaalikasvattajan, sosiaalialan ohjaajan ja sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneet. Sosionomin tutkinto sisältää sosiaalipedagogiikan teoriaa ja sosiaaliohjauksen menetelmiä ja lto-kelpoisuuteen vaaditaan vuodesta 2005 alkaen johdonmukaisesti valitut kaksi 8 viikkoista harjoittelua päiväkodeissa. Näistä toinen harjoittelu on nk. pedagoginen. Tämän lisäksi myös opinnäytetyössä tulee näkyä varhaiskasvattajuuden hallinta.
Esiopetusta on kelpoinen antamaan opettaja, jolla on luokanopettajan kelpoisuus. Päiväkodissa ja peruskoulun erillisessä esiopetusryhmässä kelpoinen on myös henkilö, joka on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon varhaiskasvatuksen koulutusohjelmassa tai lastentarhanopettajan tutkinnon. Ennen vuotta 2005 opintonsa suorittaneet sosionomit ja sosiaalikasvattajat ovat myös päteviä esiopettajaksi, mikäli ovat suorittaneet yliopistossa esi- ja alkuopetuksen pätevyyteen vaadittavat opinnot.
Perusopetus
Peruskoulun alaluokkia (luokat 1–6) opetetaan tavallisesti luokkamuotoisessa opetuksessa, jossa yksi opettaja, luokanopettaja opettaa kaikkia tai lähes kaikkia oppiaineita. Tyypillisesti luokanopettaja on yleensä koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, vaikka ennen vuotta 1978 annettujen säännösten mukaisesti suoritetut kansakoulun- tai peruskoulunopettajan tutkinnot antavat edelleen pätevyyden luokanopettajan virkaan.
Peruskoulun yläluokkia (luokat 7–9) opetetaan aineenopettajajärjestelmässä. Opettaja on tavallisesti sijoitettu lehtorin virkaan ja hänellä on oman alansa ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) opinnot kaikissa opettamissaan aineissa. Lisäksi hän on suorittanut aineopinnot kasvatustieteessä. Aiemmin opettajaksi pätevöityneet alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet opettajat ovat edelleen päteviä. Oppilaanohjaajat ovat yleensä oppilaanohjaajan koulutuksen saaneita aineen- tai luokanopettajia tai varsinaisen oppilaanohjauskoulutuksen saaneita kasvatustieteen maistereita. Aineenopettaja saa opettaa omaa ainettaan myös alaluokilla.
Erityisopetuksessa opettajat ovat useimmiten erityispedagogiikkaa opiskelleita kasvatustieteen maistereita, joilla on yleensä myös luokanopettajan pätevyys. Kehitysvammaisten (EHA) erityisopetusta on aiemmin annettu sosiaalitoimen toimesta,jolloin pätevyysvatimuksena on ollut muun muassa sosiaalihoitajan tai sosionomin (AMK) tutkinto. Tämä päättyi vuoteen 1997, kun EHA-oppilaat siirtyivät perusopetuksen piiriin. Tuolloin pätevöityneet EHA-opettajat ovat edelleen kelpoisia EHA-luokanopettajia. Eri tavoin vammaisten tai kehityshäiriöisten lasten opetukseen tarvittavista pätevyyksistä on omat määräyksensä.
Toinen aste
Lukion opettajat eli aineenopettajat ovat suorittaneet vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon omassa aineessaan. Heillä tulee olla yhdessä opetettavassa aineessa vähintään 120 opintopisteen (55 opintoviikkoa) opinnot. Muissa opetettavissa aineissa pätevyyteen riittää 60 opintopisteen (35 opintoviikkoa) opinnot. Lukion opettaja on siis pätevä opettamaan myös peruskoulussa. (Nykyisessä järjestelmässä ei kouluteta aineenopettajia erikseen peruskouluun ja lukioon, vaan aineenopettajalla on yleensä valmistuessaan sekä peruskoulun yläluokkien että lukion opettajan pätevyys.)
Ammatillisten oppilaitosten opettajat jaetaan kahteen ryhmään: yhteiset aineet ja ammattiaineet. Yhteisten aineiden opettajanpätevyydet ovat pääosin samat kuin lukiossa. Ammattiaineen opettajaksi on pätevä oman alansa diplomi-insinööri, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sekä sellaisilla aloilla, joilla ei ole vastaavaa korkeakoulututkintoa, korkeimman mahdollisen ammatillisen tutkinnon (esimerkiksi erityisammattitutkinnon) suorittanut. Näidenkin alojen opettajien tulee suorittaa ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot.
Korkea-aste
Yliopistoissa opettajilla ei ole pedagogisia pätevyysvaatimuksia vaan heidät valitaan yleensä tutkimuksellisten ansioidensa perusteella. Yliopistoisssa enimmäkseen opetustehtäviin palkattua henkilökunta toimii yleensä lehtorin tai yliopistonlehtorin viroissa (riippuen yliopistosta.) Tutkimusta harjoittava, opetusta antava henkilökunta toimii assistentin, yliassistentin, dosentin tai professorin viroissa. Assistentit ovat suorittaneet yleensä ylemmän korkeakoulututkinnon, yliassistentit, dosentit ja professorit tohtorin tutkinnon. Lisäksi opetusta on antamassa sivutoimisia tuntiopettajia.
Ammattikorkeakouluissa opettajat ovat tuntiopettajia, lehtoreita tai yliopettajia. Tuntiopettajia ja lehtoreita koskevat olennaisin osin samat pätevyysvaatimukset kuin lukion opettajia, kun taas yliopettajilta vaaditaan vähintään jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto. Vanhojen opistojen opettajat ovat edelleen päteviä omiin virkoihinsa.
Aiheesta muualla
- opettaja.tv
- Opettaja.fi
- Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry
- Opetusalan ammattijärjestö OAJ
- Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto
- Opetusala (Ammattinetti).
.