Sappi
Wikipedia
Sappi on kellanruskea, tahmea ja kitkeränmakuinen ruoansulatukseen liittyvä neste. Sitä muodostuu maksassa. Vuorokaudessa maksasta erittyy 0,5–1 litraa sappea. Ohutsuolen verenkiertoon erittämä sekretiini-hormoni sekä itse sappisuolat lisäävät sapen eritystä. Sapen tehtävänä on hajottaa rasvat pieniksi pisaroiksi, jotta ruoansulatusentsyymit pääsevät vaikuttamaan niihin. Sappi keräytyy sappitiehyitä pitkin sappirakkoon, missä se väkevöityy 4–10 kertaiseksi. Sappirakko tyhjentyy puolestaan sapenjohtimesta pohjukaissuoleen ison pohjukaissuolinystyn kohdalle.
Sisällysluettelo |
Sapen koostumus
Sappi koostuu pääosin kolesterolista, sappisuoloista ja sappiväriaineista (esimerkiksi bilirubiinidiglukuronidi). Näiden lisäksi siinä on fosfolipidejä, elektrolyyttejä, proteiineja, sekä raskasmetalleja, lääke- ja hormonimetabolian erittyviä lopputuotteita. Kolesteroli osallistuu sappisuolojen valmistukseen, mutta liiallisena se voi aiheuttaa sappikiviä. Sappisuolat mahdollistavat rasvojen imeytymisen siten, että ne muodostavat ohutsuolessa pieniä pallosia, joiden sisään ravintoaineen rasvahapot kulkeutuvat. Tällöin haiman erittämä vesiliukoinen lipaasi-entsyymi pystyy hajottamaan rasvahappoja. Sappiväriaineet ovat elimistön kuona-aineita, jotka aiheuttavat sapen ja ulosteiden värin.
Sapen tehtävät
- Emulsifiointi ja misellien muodostus; rasvojen digestio, rasvojen ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen.
- Sappineste sisältää emästä: ruokasulan neutralointi.
- Eräiden lääkeaineiden ja toksiinien erittäminen; elohopea, kupari, sekä konjugoituneen bilirubiinin erittäminen ja kolesterolin eritys.
Sappihappojen biosynteesi
cholesterol → 7(alfa)-hydroxycholesterol → Cholyl-CoA tai Chenodeoxycholyl-CoA.
Cholyl-CoA → Taurocholic acid tai Glycocholic acid → Deoxycholic acid.
Chenodeoxycholyl-CoA → Tauro- and glycochenodeoxycholic acid → Lithocholic acid.
Sappihappoja syntetisoidaan yhtä pajon kuin menetetään.
Katso myös
.