Definición y significado de takka

Wikipedia

Takka (myös takkauuni, avotakka) on tulisija, joka on tarkoitettu lämmittämiseen ja valaisemiseen.

Rakenne ja materiaalit

Takan ulospäin näkyvä rakenne on varsin vapaa. Näkyvin rakenneosa on suuaukko, joka voi avautua usealle sivulle. Suuaukon peittona on luukku tai ns. avotakan eli suuluukuttoman takan tapauksessakin kipinäsuoja. Aukon edessä lattialla on usein kekälepelti. Suuaukon reunusta eli takan reunusta tai päällystä taas käytetään monesti hyllynä.

Takassa on savuhormi, joka lähtee sen päältä tai sivulta, ja vetoa säätelevä hormipelti eli savupelti. Joskus takan suuaukko on varustettu kuvulla, joka ohjaat savukaasut hormiin. Hormin muurarin taidoista riippuu paljon, vetääkö takka vai ei. Suuaukon koko vaikuttaa myös veto-ominaisuuksiin, suuren aukon kanssa joudutaan usein käyttämään piipussa savukaasuimuria. Tällaisia ratkaisuja on varsinkin kerrostaloasuntojen takkahormeissa.

Suuluukullisen takan suuluukun alaosassa on ilmanottoon tarkoitettu pelti joka pidetään auki, kun takassa poltetaan puita. Tuli ottaa ilmansa tästä aukosta. Hiilet taas putoavat ritilän läpi erilliseen tuhkatilaan, josta ne on helppo ottaa pois.

Takat muurataan useimmiten tiilestä. Ulkopinta voidaan jättää tiilelle tai pinnoittaa rappaamalla. Takka voidaan myös laatoittaa tai valmistaa luonnonkivistä. Vuolukivitakasta on tullut suosittu kiven ominaisuuksien takia.

Takka lämmityslaitteena

Yleensä takka lämmitetään puilla, jotka palavat ja luovuttavat lämpöenergiaansa suuaukon kautta huoneeseen, hormiin ja takan rakenteeseen. Takan materiaali luovuttaa siihen sitoutuneen lämmön takaisin pidemmän ajan kuluessa. Takan lämmönvarauskykyyn vaikuttavat paitsi sen materiaali, myös massa.

Takan käyttöä lämmityslaitteena rajoittavat yleensä kuitenkin varsin pieni lämmön varauskyky, kipinöinnin vaara ja savuttaminen. Takan luovuttama lämpö on pääosin säteilylämpöä suuaukosta eteenpäin ja ylös hormiin. Lämmön varauskykyä voidaan hieman parantaa takkasydämellä, jonka tarkoitus on lisätä lämpimän ilman kiertoa huoneessa ja pienentää takan palamisilman kulutusta.

Takan lämpötaloutta on yritetty parantaa myös johtamalla palamisilma suoraan ulkoa tulipesään, jolloin takka ei ota palamiseen tarvittavaa ilmaa huoneesta. Uusissa takoissa savu kiertää usein takan sisällä pidemmän reitin ja lämmittää takan rakennetta enemmän. Nykyään takkaan liitetään lämmitystehon takia usein myös leivinuuni. Jos avotakan aukko on hyvin suuri, se voi kuitenkin viedä lämmintä huoneilmaa ulos niin paljon, ettei takka lämmitä huonetta ollenkaan.

Takka sisustuselementtinä

Takalla on myös esteettistä sisustusarvoa. Takkoja rakennetaankin erillisten takkahuoneiden ohella olohuoneisiin. Tuli on elävä sisustuselementti, jonka katseluun ei väsy. Tiilinen tai ulkopinnaltaan rapattu tai laatoitettu takka näkyy sisutuksessa paitsi muotonsa myös värinsä kautta. Takkoja valmistetaankin myös teollisesti kuten muitakin sisustustarvikkeita. Saatavilla on sekä yksilöityjä malleja että valmiita mallistoja. Takan lisääminen jo rakennettuun taloon, jossa ei ole takkaa, on myös mahdollista.

Aiheesta muualla

• Mårtensson, H. 2006. Tulisijakirja: kamiinat, takat, kaakeliuunit. (suomenkielinen teksti: Markku Heikkilä). Alfamer, Helsinki. 94 s. ISBN 952-472-044-2
• Anon. 2001. Muuratut tulisijat. Talonrakentajan käsikirja 7. Julkaisija: Rakentajan Tietokirja Oy. ISBN 952-9796-13-7
• Leinonen, P., Sundell, K. 1997. Takka: takkamestarin takkamalleja. Julkaisija: Multikustannus Oy. 94 s. ISBN 9789529687923
• Hyytiäinen. H. (toim.) 1980. Muuratut tulisijat. 3. painos. Julkaisija: Rakennuskirja, Helsinki. 119 s. ISBN 951-682-039-5
• Visanti, I. Visanti, M. 1967. Uusi takkakirja: Ohjeita avotakan rakentajille. Julkaisija: Tammi, Helsinki. 98. s.
• Vuorelainen, O. 1954. Taloustulisijat. Ammattienedistämislaitoksen ammattikirjoja n:o 35. Otava, Helsinki. 175 s.
• Asp, G.E. 1948. Uuninmuuraaja: käsikirja uunintekijöille, rakennusmestareille ja rakennustekniikan opiskelijoille. Otava, Helsinki. 184 s.

Katso myös

• Suomi polttaa puuta lepsusti -artikkeli (Viitattu 2.3.2008)
• Pienpolton haasteet -seminaariesitys (Viitattu 2.3.2008)

.