definición y significado de vesihöyry | sensagent.com


   Publicitad R▼


 » 
alemán árabe búlgaro checo chino coreano croata danés eslovaco esloveno español estonio farsi finlandés francés griego hebreo hindù húngaro indonesio inglés islandés italiano japonés letón lituano malgache neerlandés noruego polaco portugués rumano ruso serbio sueco tailandès turco vietnamita
alemán árabe búlgaro checo chino coreano croata danés eslovaco esloveno español estonio farsi finlandés francés griego hebreo hindù húngaro indonesio inglés islandés italiano japonés letón lituano malgache neerlandés noruego polaco portugués rumano ruso serbio sueco tailandès turco vietnamita

Definición y significado de vesihöyry

Definición

definición de vesihöyry (Wikipedia)

   Publicidad ▼

Sinónimos

vesihöyry (n.)

höyry, höyry-, höyryvoima, huuru, usva

Ver también

   Publicidad ▼

Diccionario analógico

Wikipedia

Vesihöyry

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesihöyryä muodustuu esimerkiksi lämmitettäessä vettä

Vesihöyry tai lyhyesti höyry on kaasumaista vettä. Vesihöyry on hajutonta, mautonta ja väritöntä, eikä sitä siis voi ihmissilmin erottaa muista ilmakehän kaasuista. Höyry on vakiintunut tarkoittamaan vain veden kaasuolomuotoa mutta joskus höyryllä voidaan tarkoittaa myös muiden aineiden kaasuolomuotoa. Sitä syntyy useimmiten, kun vesi haihtuu tai jää sublimoituu. Veden, H2O, kiinteää olomuotoa sanotaan jääksi ja nesteolomuotoa vedeksi. Vesihöyryä voi syntyä myös kemiallisissa reaktioissa. Kylläinen höyry tarkoittaa höyryä, joka on paineen mukaisessa tiivistymislämpötilassaan. Mikäli höyry menettää lämpöä se tiivistyy nesteeksi. Tulistettu höyry on tiivistymislämpötilaa korkeammassa lämpötilassa eli se voi menettää lämpöä ennen kuin alkaa tiivistyä eli nesteytyä. Tulistuksen idea on siinä, että vesi -olomuodosta riippumatta- sitoo runsaasti lämpöenergiaa hyödynnettäväksi myöhemmin.

Sisällysluettelo

Vesihöyry ilmakehässä- pilvet eivät ole vesihöyryä

Arkikielessä sanomme näkevämme vesihöyryä teekattilassa, tupruamassa höyryjunan piipusta tai pakkasella hengitysilmassa. Fysiikan kielessä tätä arkikielen sanaa höyry kuitenkin käytetään eri tavalla. Kaikissa näissä tapauksissa kaasumuotoinen vesi on jo tiivistynyt pienenpieniksi pisaroiksi, samoiksi joista sumu muodostuu. Pilvet eivät siis fyysikoiden ammattikielellä ilmaistuna ole vesihöyryä, vaan hyvin pieniä vesipisaroita.

Fysiikassa vesihöyryn ja kaasun erona voi nähdä, että vesihöyryn lämpötila on alle kriittisen lämpötilan (674 K), joten se on mahdollista saada nestemäiseksi kasvattamalla painetta.

Vesihöyryn tiivistyessä syntyy sumua tai pilviä.

Vesihöyry on tärkeä osa ilmakehän lämmöntasausjärjestelmää: vesi haihtuu lämpimillä alueilla, kulkee vesihöyrynä lähemmäs napoja ja tiivistyy siellä, ja samalla vapauttaa siihen haihtumisessa sitoutuneen höyrystymislämmön.

Lähes kaikki ilmakehän vesihöyry on troposfäärissä. Vesihöyryn määrää koko troposfäärissä voidaan arvioida tietyillä aallonpituuksilla tehdyistä sääsatelliittikuvista. Kaikki maapallolla oleva vesi, on peräisin miljoonien vuosien aikana törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista.

Vesihöyry kasvihuonekaasuna

Vesihöyry on kasvihuonekaasu eli ilmakehässä se voimistaa kasvihuoneilmiötä. Maan ilmakehässä on vesihöyryä hyvin vaihteleva määrä eri alueilla ja aikoina, mutta yleisesti 0,2 % eli 1,3 × 1016 kg.[1]

Vesihöyryn arvioidaan aiheuttavan kasvihuoneilmiöstä noin 36–70 %. Vesihöyryn elinikä ilmakehässä on kuitenkin todella lyhyt, noin 7–10 päivää. Tästä seuraa, että ihminen ei toiminnallaan suoraan lisää ilmakehän vesihöyrypitoisuutta, vaikka pitoisuudet voivat muuttua ilmaston lämpenemisen seurauksena. Joidenkin yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan ilmakehän kosteuspitoisuus on kasvanut 0,41 kg/m² vuosikymmenessä sitten vuoden 1988.[2]

Eräiden arvioiden mukaan vesihöyry aiheuttaa kirkkaana päivänä 60–70 % ja hiilidioksidi 20–25 % maan kasvihuoneilmiöstä.[3][4][5]

Maan ilmakehän vesipitoisuuden vaikutus kasvihuoneilmiöön noudattaa havaintojen mukaan suunnilleen kaavaa:

T_g - T_e = 14,817 \ln (W_c) - 4,7318 ,

missä T_g kasvihuoneilmiön mukainen lämpötila, T_g lämpötila ilman kasvihuoneilmiötä. Vesipitoisuudella W_c tarkoitetaan tässä vesihöyryn määrää maanpinnan ja 300 mbar painepinnan välillä 1012 tonneina.[6] \ln on luonnollinen logaritmi.

Joutkut tutkijat olettavat, että jos lämpötila Maan ja nimenomaan merien pinnalla kasvaisi kyllin suureksi, vesihöyryn aiheuttama kasvihuoneilmiö alkaisi voimistaa itseään ja karkaisi käsistä. Lämpötilan nousu haihduttaisi vettä vesihöyryksi kasvihuoneilmiötä voimistamaan, mikä nostaisi lämpötilaa, mikä taas lisäisi veden haihtumista ja kasvihuoneilmiötä ja niin edelleen.merivesien lämpötilojen ollessa yli 27 astetta, merivedet haihtuvat niin rajusti, että siihen sitoutunut lämpö luo hurrikaaneja. Maan valtamerien pinnan keskilämpötila on nyt 10 °C. Jos se olisi 27 °C, kasvihuone-ilmiö karkaisi käsistä.[7]Maan vesien pintalämpötila on korkeimmilaan 30,5 °C.[8]

Väitetään, että joillain valtamerien kosteilla, yli 70 % suhteellisen kosteuden 9 km:n korkeudessa olevilla alueilla tapahtuisi paikallista karkaavaa kasvihuone-ilmiötä, jota ympäröivät kuivat alueet tasoittavat.lähde?

Termejä

Ilman absoluuttinen kosteus

Ilman absoluuttinen kosteus tarkoittaa vesihöyryn massan suhdetta tämän vesihöyrymäärän sisältämän ilman tilavuuteen. Yksikkö voi olla esimerkiksi g/m³.

Ilman suhteellinen kosteus

Ilman suhteellinen kosteus tarkoittaa ilman sisältämän vesihöyryn määrän suhdetta kyllästymispisteessä olevan ilman vesihöyryn määrään. Kun ilma on täysin kyllästetty vesihöyryllä suhde on 100 %. Suhteellisen kosteuden yksikkö on %.

Vesihöyryn osapaine

Vesihöyryn osapaineella tarkoitetaan vesihöyryn osuutta ilman kokonaispaineesta. Yksikkö on Pa.

Vesihöyryn diffuusio

Vesihöyryn diffuusio on lähinnä rakennustekniikassa käytettävä termi, joka tarkoittaa höyrymolekyylien satunnaista liikkumista ilmassa tai huokoisen aineen huokosissa. Diffuusio pyrkii tasoittamaan vesihöyryn osapaineen tai vesihöyrypitoisuuden paikallisia eroja höyryn siirtyessä pienempään pitoisuuteen/osapaineeseen päin.

Vesihöyryn konvektio

Vesihöyryn konvektio tarkoittaa ilman sisältämän vesihöyryn siirtymistä ilmavirtauksen mukana. Ilma virtaa aina alenevan kokonaispaineen suuntaan. Termiä käytetään rakennustekniikassa.

Vesihöyryn läpäisevyys

Vesihöyryn läpäisevyys on lähinnä rakennustekniikassa käytettävä termi, jolla tarkoitetaan aineen kykyä läpäistä vesihöyryä diffuusiolla. Mitä suurempi läpäisevyys, sitä pienempi höyrynvastus, jolloin vesihöyry siirtyy helpommin aineen läpi. Vesihöyryn läpäisevyyden yksikkö on kg/m s Pa.

Kylläinen höyry

Kylläinen höyry on kaasuuntunutta vettä kiehumispisteen lämpötilassa. Lämpötilan laskiessa höyryä alkaa välittömästi tiivistymään vedeksi.

Tulistettu höyry

Tulistettu höyry on tilanteen painetta vastaavaa höyrystymispistettä korkeammassa lämpötilassa. Tulistettua höyryä syntyy kuumentamalla kylläistä höyryä.Tulistettu höyry voi luovuttaa lämpöä tiivistymättä. Jäähdyttyään riittävästi tulistettu höyry muuttuu kylläiseksi. Tulistettua vesihöyryä käytetään esimerkiksi voimalaitosten höyryturbiineissa.

Kylläisen vesihöyryn paine

Lämpötila (°C)Paine (kPa)[9]Tiheys g/m³
-25jää 0,0635
-20jää 0,1035
-15vesi 0,1915/
jää 0,1655
-10vesi 0,2865/
jää 0,2600
-5vesi 0,4217/
jää 0,4017
-4vesi 0,4546/
jää 0,4373
-3vesi 0,4897/
jää 0,4757
-2vesi 0,5274/
jää 0,5173
-1vesi 0,5677/
jää 0,5622
00,61074,846
10,65665,192
20,70565,797
30,75775,947
40,81316,360
50,87226,797
60,93497,269
71,00167,751
81,07258,270
91,14778,819
101,22759,399
111,312210,01
121,402010,66
131,497111,34
141,597911,34
151,704512,83
161,817413,63
171,936714,47
182,06315,37
192,19616,30
202,33717,29
212,48618,33
222,64319,42
232,80820,57
242,98221,77
253,16623,04
263,36024,36
273,56425,76
283,77827,22
294,00428,75
304,24130,36
314,49132,04
324,75333,80
335,02835,65
345,31837,58
355,62139,60
365,93941,71
376,27343,91
386,62346,22
396,99048,62
407,37451,14
417,70053,50
428,19756,50
438,63859,00
449,09962,33
459,58165,45
4610,08468,66
4710,61172,03
4811,16175,53
4911,73579,18
5012,33482,98
5213,61191,03
5415,00199,74
5616,509109,1
5818,146119,3
6019,92130,2
6221,84141,9
6423,91154,5
6626,15168,1
6828,56182,6
7031,16198,1
7233,96214,7
7436,96232,5
7640,19251,5
7843,65271,7
8047,36293,3
8557,80353,5
9070,11423,5
9584,53504,5
100101,32
(1 ilmakehä)
598,0
110143,26826,7
120198,531122
130270,111497
140361,41967
150476,22548
160618,03260
170792,04122
1801002,75158
1901255,26393
2001555,17858
2101908,09586
2202320,111610
2302797,913990
2403348,016760
250397819990
260469423760
270550528150
280641933280
300859246300
3201129064550
3401460892810
35016529
360186741435000
374,1522129315*1000
Kylläisen vesihöyryn paine lämpötilan funktiona

Kylläisen vesihöyryn paine mmHg ja tiheys.[10]

Lämpötila °CVesihöyryn
paine mmHg
Vesihöyryn
tiheys g/m³
Lämpötila °CVesihöyryn
paine mmHg
Vesihöyryn
tiheys g/m³
-102,152,364055,351,1
04,584,8560149,4130,5
56,546,880355,1293,8
109,219,495634505
119,8410,0196658523
1210,5210,6697682541
1311,2311,3598707560
1411,9912,0799733579
1512,7912,83100760598
2017,5417,3101788618
2523,76231101074,6...
3031,830,41201489...
3747,0744200116597840

Kylläisen vesihöyryn paineen yhtälö välillä -50 ... +102 °Clähde?

\log_{10} \left ( p \right )= -7.90298 (\frac{373.16}{T}-1) + 5.02808 \log_{10} \frac{373.16}{T}
- 1.3816 . 10^{-7} (10^{11.344 (1-\frac{T}{373.16})} -1)
+ 8.1328 . 10^{-3} (10^{-3.49149 (\frac{373.16}{T}-1)} -1)
+ \log_{10} \left ( 1013.246 \right ) ,

missä T on ilman lämpötila kelvineinä ja p paine millibaariyksiköissä.

Lähteet

  1. The Environment School of Life Sciences, Napier University. (englanniksi)
  2. Increased atmospheric moisture discovered ScienceDaily. 20. syyskuuta 2007. Viitattu 18. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  3. Water vapor (englanniksi)
  4. Greenhouse – Green Planet Nova Online. (englanniksi)
  5. Gavin A. Schmidt: Water vapor: feedback or forcing? 6. huhtikuuta 2005. RealClimate. Viitattu 13. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  6. Ferenz Rákóczi† ja Zsuzsanna Iványi: Water vapour and greenhouse effect 14. kesäkuuta 1999. (pdf). (englanniksi)
  7. Gabriel Kotliar: Venus: Earth’s “Hot” Future? (Power Point). (englanniksi)
  8. Kendall Powell/John Bluck: Tropical ‘runaway greenhouse’ provides insight to Venus 15. toukokuuta 2002. Nasa.
  9. Tekniikan käsikirja 2, s. 229. Gummerus, 1967.
  10. Saturated Vapor Pressure, Density for Water hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/. (englanniksi)

Aiheesta muualla

.

 

todas las traducciones de vesihöyry


Contenido de sensagent

  • definiciones
  • sinónimos
  • antónimos
  • enciclopedia

 

5130 visitantes en línea

computado en 0,062s